plus 2 h

Nyt on kuulkaa niin, että blogi jatkaa hiljaiseloa kunnes joku keksii palvelun, mistä voi ostaa lisätunteja vuorokauteen. Tarvitsisin niitä noin suunnilleen kaksi per joka toinen päivä. Päivät ne vain menee nti O:n kanssa puuhastellessa ja aurinko pitää huolen, että täällä ei turhaan sisällä lorvita. Meidät löytää kuitenkin instagramin puolella. Sinne linkki tässä. Palataan!

Pairi Daiza

Tiedätkö miten pitkät silmäripset kirahvilla on? Minä tiedän, ne ovat todella pitkät ja tuuheat. Pääsin livenä ihastelemaan, kun suuntasimme päiväretkelle Pairi Daizan eläintarhaan. Jää kyllä nyt Korkeasaari kakkoseksi. Pairi Daiza on ihan mieletön paikka. Oli norsuja, pandakarhuja, vompatteja, sarvikuonoja, flamingoja ja tuossa vain muutama esimerkki.

DSC_0055

DSC_0059

DSC_0066

Eläinten lisäksi Pairi Daizassa oli panostettu miljööseen. Pandojen luona kasvoi bambua, sademetsätalosta lähti pitkä köysirata. Oli kiinalaista puutarhaa ja teehuoneessa soi rauhallinen musiikki.

DSC_0063

DSC_0071

DSC_0064
Eipä ollut pöllömpi kohde.

DSC_0048

DSC_0068

DSC_0047

DSC_0039

Vannomatta paras

Koska täällä välillä sataa, ja kuten edellisestä postauksesta kävi ilmi, on meillä noina päivinä leikkipuistot pannassa, on meidän pitänyt keksiä muuta ajanvietettä. Jo ennen kuin nti O:sta oli pienintä tietoakaan olen vannonut, että sikäli mikäli joskun saan lapsen, en koskaan tule menemään hänen kanssa HopLoppiin. Lopun tarinan voitte varmaankin arvata. Kyllä, siellähän minä kipuan pienen ihmisen kanssa pehmeitä muoviportaita pitkin ja lopulta konttaan verkolla ympäröityjä käytäviä, sillä yksinkertaisesti en jaksa kulkea niitä yhdeksänkymmenen asteen kulmaan taittuneena (miksi nuo katot ovat niin matalat?) Mutta lapsella oli ihan hauskaa.

IMG_2257

IMG_2264

Jos sinä et ole vielä vienyt jälkikasvuasi HopLoppiin, mutta suunnittelet toteuttavasi sen ja olet nainen, ota tästä neuvo ja pue housut jalkaan. Minulla oli polven yläpuolelle ylettyvä mekko ja kyllä, se oli hieman hankala.

IMG_2259

IMG_2270

Sää

Koska olen suomalainen, tykkään puhua säästä. Se on sitten outo juttu, siis tuo sää. Kun ajoimme Versaillesista takaisin Gentiin, lämpötila laski tuon kahden ja puolen tunnin aikana lähes kaksikymmentä astetta. Sitten yhtenä päivänä saattaa olla +30 astetta ja heti seuraavana päivänä +18. Saatamme palella muutaman päivän kunnes taivas taas repeää ja helle palaa. Noin vain suitsukkelaan. Koskaan ei tiedä, mikä ilma huomenna on edessä.

IMG_2281

Sade se on kaikista mälsin täällä. Sillä lasten leikkipaikan hiekka on hienoa rantahiekkaa. Oikeasti en pidä tuosta hiekasta millään säällä, sillä tullessamme lekarilta kotiin, sitä hiekkaa on kaikkialla. Korostan sanaa KAIKKIALLA. Mutta sadesäällä me emme voi hiekkapaikoille mennäkään, sillä koska hiekka on hienoa, se sadekuuron aikana kastuu vain pinnalta. Ja kun siinä sitten kävelee, se muodostaa kengänpohjaan noin kahden sentin hiekkamaton. Aluksi manasin mielessäni, että onpa nämä Belgialaiset hienoa porukkaa, kun eivät lasten kanssa sadesäätä kestä. Opin asian kantapään kautta.. Tuon erityishienon hiekan on varmasti keksinyt joku lapseton..

IMG_1941

Gentse Fest

Gentissä on kuulkaa nyt ilo ylimmillään, on vuosittaisen Gentse Festin aika. Ilakointi kestää toista viikkoa. Ja kaupunki valmistautuu siihen etukäteen päiväkausia (ja uskoisin, että siivottavaa riittää myös jälkeenpäin).

DSC_0010

DSC_0011

Festien aikaan suurin osa paikallisista poistuu takavasemmalle. Keskusta on täynnä hulinaa, esityksiä, baareja, kojuja ja ihmisiä yötä päivää. Ei tarvitsisi mennä nukkumaan ollenkaan, sillä monet baarit ovat auki aamu seitsemään.

DSC_0012

DSC_0014

DSC_0018

Ohjelmaa on ihan laidasta laitaan. Osa on ilmaisia, osa maksullisia. Myös lapsille suunnattu ohjelmalista on kattava. Kaikilla on hyvä meininki ja kepeä askel.

DSC_0020

DSC_0022

Versaillesin linna

Puutarhan jälkeen oli itse linnan vuoro. Jono linnaan oli melkoisen pitkä. Pienen lapsen kanssa matkustamisessa on monia hyvä puolia. Kuten esimerkiksi se, että jonon ohi pääseminen helpottuu huomattavasti. Näin kävi meille tuona kyseisenä päivänä. Itse linnaan tutustumisen aikana nti O ennätti ottamaan rintarepussa päivänokoset. Minä kuljin linnassa huoneesta toiseen huuli pyöreänä.

DSC_1933

DSC_1935

DSC_1936

DSC_1938

DSC_1942

DSC_1957

DSC_1946

DSC_1958

Puutarha

Palataan takaisin meidän Ranskan matkaan..

DSC_1894

Champagnesta jatkoimme matkaa Versaillesiin. Vietimme päivän tutustuen Versaillesin linnaan ja sen jättimäiseen puutarhaan. Sanonpa vain, että mikäli olet joskus ajatellut, että pitäisköhän mennä käymään, niin pitää. Edottomasti pitää. En yhtään ihmettele sitä turistimassaa, joka linnaan vuosittain vaeltaa. Se on sen arvoinen.

DSC_1918

DSC_1911

DSC_1897

DSC_1926

Puutarha on ihan käsittämättömän kokoinen ja todella vaikuttava. Siihen tutustessa olisi saanut helposti kulutettua kokonaisen päivän ja vielä seuraavankin. Tuona päivänä sää oli todella helteinen ja kävelyä olisi kertynyt kilometrikaupalla. Onneksi T otti järjen käteen ja ehdotti vuokrattavaksi golfautoa. Sillä me sitten huristelimme ympäri ämpäri leikkien kuninkaallisia. Montakohan puutarhuria tuolla on töissä?

DSC_1924

DSC_1932

DSC_1951

DSC_1922

DSC_1940

DSC_1887

DSC_1883